"Mitäs teille kuuluu?"
"Kuinka on arki vauvan kanssa sujunut?"
Yksinkertaisia kysymyksiä - miten noihin onkaan niin vaikeaa vastata?
Olen yrittänyt miettiä valmiita vastauksia. Puolituttuja tulee kuitenkin vastaan harvase viikko, mutta silti joka kerta, poikkeuksetta, edelleen jäädyn jos kysytään mitä meille kuuluu. En vaan osaa valehdella, että menisi erityisen hyvin tai edes ihan ookoo, mutta en myöskään puolitutuille osaa alkaa nyt juurta jaksaen avautuakaan miten meillä oikeasti menee.
Ja kun tässäkin on niin monta puolta. Eihän meillä huonostikaan mene - kaikkeen kun tottuu, sairaalassa käyminen ja huoli muuttuvat arkipäiväseksi. Omat rutiinit kehittyy, ja mustalla huumorilla pääsee aika pitkälle. Mutta puolitutun korvaan meidän arki kuulostaisi varmaan aika hurjalta. Mutta sitten taas toisaalta - on meidän arki tosi uuvuttavaakin.
En ehkä osaa vastata edes itsellenikään, että mitä meille kuuluu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
26.8.2020
Taas sitä kuukausi on vierähtänyt eteenpäin. Mielessä on hautunut kirjoitus jaksamisesta, omasta terveydestä ja sellaisista kysymyksistä, mi...
-
Taas sitä kuukausi on vierähtänyt eteenpäin. Mielessä on hautunut kirjoitus jaksamisesta, omasta terveydestä ja sellaisista kysymyksistä, mi... -
On ollut tosi vaikea koota kaikkea tapahtunutta ja kaikkia ajatuksia järkeväksi tekstiksi viime aikoina. Tämä olkoon siis tunteiden ja tapah...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti